Rannalla voi rehkiä tai rentoutua

Tyynivaltameri on ehkä ihanin asia täällä Los Angelesissa, eli se, että rantoja riittää. Voi valita ihan vapaasti haluaako vilkkaalle rannelle vai olla ihan rauhassa. Jopa tässä Venice Beachin rannassa löytyi molempia. Rannalla voi rentoutua ihanasti aaltojen pauhuja kuunnellen. Tai jos löhöily ei kiinnosta, voi vuokrata vaikka polkupyörän ja ajella rantaa pitki, siellä meneekin tosi kiva pyörätie. Kalifornialaiseen tapaan rannalta löytyy tietysti kuntolaitteita, joissa rehkimällä voisi hiukan tietysti muokata vartaloa parempaan rantakuntoon. Tenniskentätkin tietty löytyy. Ja tietty rantalentis kuuluu kuvioihin.

Tälläkin kertaa meiltä jäi kuntolaitteet kokeilematta, käveltyä tuli kyllä kilometrikaupalla. Joten lopulta me vain mässäiltiin roskaruokaa ja makoiltiin vain rennosti. Mua kadutti kyllä, että en ottanut uikkareita mukaan. Olis ollut kyllä mukava pulahtaa valtameren aaltoihin. Ensi kerralla sitten.

Kiva ylläri olutterassilla

Veniceltä löytyy tietysti jos jonkinlaista ruokapaikkaa ja baaria. Me istahdettiin olusille tohon alimman kuvan Venice Bistroon. Siellä oli aika täyttä ulkosalla, yhdessä pöydässä kun istui vain yksi asiakas, niin kysästiin tietty englanniksi, että onko tässä tilaa. Mies vain nyökkäsi ja mutisi jotain epämääräisesti. Joten istahdimme siihen pöytään ja rupattelimme keskenämme. Pöydässä istuva mies ei puhut mitään. Hetken kuluttua paikalle saapui pariskunta, jotka alkoi jutella hiljaisen miehen kanssa. Kuuntelin hetken ja kiljaisin: Ootteks te Suomesta?

No kyllä vaan. Pariskunta istuutui pöytäämme ja johan alkoi hiljainen mieskin jutella. He olivat olleet 2 viikkoa moottoripyörien päällä, 17 hengen ryhmä. Olivat matkanneet Chigacosta LA:hin pikku teitä pitkin. Aivan mahtava matka siis. Pariskunta oli mennyt matkalla naimisiin Vegasissa. Pari kaljaa siinä juotiin ja juttua riitti. Toi oli eka kerta kun törmäsin suomalaisiin täällä olo aikanani.

Rob ei tietysti ymmärtänyt meidän jutuistä hölkkäsen pöläystä ja kysyinkin jälkikäteen, että oliko ollut tylsää. Rob sano, että jos tollasta on Suomessa, että ihmiset kälättää noin innoissaan ja hän saa istua aivan rauhassa puhumatta mitään, niin kuullostaa tosi hyvältä. No olen kyllä kertonut muutenkin suomalaisista, Robin mielestä se, että ventovieraiden kanssa ei tartte jutella small talk:ia on todella upeeta. Mutta, kuten olin aiemmin kertonut, ihmiset on ystävällisiä ja todella puheliaitakin, jos joku haluaa alottaa keskustelun. No tuo tuokio suomalaisten kanssa oli todella hyvä esimerkki siitä, että kyllä suomalaisetkin osaa puhua ja juttua riittää.

Taas kerran totean, että Suomessa on hyvää se, että siellä ei ole pakko puhua, ei edes small talk:ia, mutta aina voi itse aloittaa keskustelun, jos sille päälle sattuu.

Pientalo arkkitehtuuria Venicellä

Tässä muutama asuintalo Venicen Beachiltä. Ne vois olla kyllä jostain muualtakin, koska ne edustaa aika tyypillisesti tänne niin vapaata arkkitehtuuria, mä en tunne täkäläisiä julkisivumääräyksiä, mutta koska tunnen kyllä vastaavia määräyksiä Suomesta, niin voisin veikata, että jos jotain määräyksiä on, niin ne on kyllä todella väljiä, jopa voisin epäillä, että sellaisia määräyksiä täällä ei edes tunneta.

"Taiteellisemmilla" alueilla olen huomannut, että usein uudet rakennukset rakennetaan ns. nyky arkkitehtuurin mukaisesti, keskiluokkaisemmilla aluilla talot rakennetaan enempi sellaiseen uusvanhaan tyyliin, siinä mielessä pientalo rakentaminen muistuttaa aika paljon suomalaista suuntausta.

Venice on yksi niistä alueista, joissa itse voisin kuvitella asuvani, alue on mukavan rentoa ja ranta on lähellä.

Venicellä, kuten useilla muillakin alueilla voi olla sekä ökyrikkaita että rutiköyhiä taloja aivan rinta rinnan. Sitten on tietysti erikseen ne vain rikkaiden ja vain köyhien alueet. Oikeastaan en ole kumpaisiakaan ääri laitoja vielä oikeastaan nähnyt, koska ökyrikkaiden asuinalueet on usein ns. suljettu kommuuneja, sinne ei porteista pääse ilman lupia ja taas niiden tosi köyhien alueet on sen verran vaarallisia, että sinne ei oikein suositella mentävän kameran kanssa tai ei oikeastaan ollenkaan.

Jim Morrisonin kotikulmilla

Venice Beachissä kukoisti Hippiparatiisi 60-luvulla, Jim Morrison oli ehkä kuuluisin Venicen asukas. Mutta jotekin sama henki siellä vieläkin vallitsee, turistilaumat ei ole täysin syrjäyttänyt rentoa paikallista väkeä, vaan siellä näkee kyllä paljon ihan Venicen värikkäitä asukkaitakin hengailemassa biitsillä ja rantabulevardilla.

Mä pidän tosi monista paikoista täällä LA:ssa, mutta jos saisi valita asuinpaikan ihan vapaasti, niin se voisi olla juuri Venice Beach. Siellä kohtaa taas niin tyypillisesti rikkaus ja köyhyys. Se tekee alueesta todella värikkään ja mielenkiintoisen. Mä laitan kuvia lisää, mutta tässä oli taas ekaks tällänen yleiskatsaus.

Kuvia löytyy siis myös sieltä Bohemian ja Junk Paparazzin puoleltakin.

Nämä herrat ei esittelyjä kaipaa

Mulla on kuvia vielä valtavat määrät Hollywoodista, Melroselta ja keskustasta, mutta mieli tekee kyllä jo taas uusille kuvaus matkoille. Huomenna on Robilla jälleen töistä vapaata, joten eiköhän me johonkin päin päästä menemään. Onneksi myös sää on hiukan viileämpää, vain hiukan yli 30 C päivällä. Se tuntuu täällä jo ihan siedettävältä yli 40 C helteiden jälkeen. :)

Bohemian Itkupilli - blogille kans puran hiukan kuvasatoa, joten sinnekin sopii kurkata. :)

Tyypillistä katukuvaa Los Angelesista

Los Angelesin keskusta on oikeastaan vain pieni kohouma tässä jättiläis Metropolissa. Los Angeles County koostuu 88 erillisestä pikku kaupungista, tunnetuimpia ovat tietysti Los Angeles City, Hollywood, Berverly Hills, Bel Air...

Freewayt eli usein jopa 16 kaistaiset moottoritiet halkoo korkealla talojen yllä kaupungin aluetta ristiin rastiin, mutta muuten kaupunki on kuin yhtenäistä pientaloaluetta, omakotitalojen ja pienten kerrostalojen lomassa on pääkatujen verkosto, joilla on loputtomat määrät pieniä liikkeitä, ruokapaikkoja yms. Nämä edustaa sitä kaikkein tyypillisintä kaupunkimaisemaa. Tälläisiä teitä voi ajella loputtomasti. Ja monikulttuurisuus näkyy erittäin selvästi katukuvassa.

On oikeastaan aika hankala kuvailla tätä kaupunkia, voin vain sanoa, että mä olin aivan ihastunut juuri tästä moni ilmeisyydestä. Täällä voi ikäänkuin matkustella eri kulttuureihin saman kaupungin alueella. Mutta lisää niistä tulee jatkossa, tässä siis vain tälläinen yleis silmäys taas yhteen tämän kaupungin tyypilliseen ominaisuuteen.

New York, New York!

Amerikan kietovimmaksi kaupungiksi äänestetiin LAPD:n kyselyssä New York, se sai puolet kaikista äänistä. Toiselle sijalle tuli San Fransisco ja kolmanen sijan jakoivat tasaisesti Los Angeles ja Las Vegas.

Las Vegas	3 (15%)
Los Angeles	3 (15%)
New York	10 (50%)
San Fransisco	4 (20%)

Itse äänestin New Yorkia, koska se on aina ollut se mun ehdoton suosikkini täällä. Tosin Los Angelesista mulla oli aivan väärä kuva, mä luulin tätä sellaiseksi sliipatuksi palmukeitaaksi, joka ei pahemmin mua kiinnostanut. Mutta nyt on kyllä täytyy tunnustaa, että erehdyin onneksi tosi paljon, Los Angeles on niin moni puolinen ja runsas kulttuurinen kaupunki, että kovin tylsäksi tätä ei kyllä voi sanoa.

Kuvat on kyllä otettu Los Angelesista, en nyt tähän hätään päässyt New Yorkiin kuvaamaan, mutta koetin valita sellaisia kuvia, joita aiemmin itse olisin erehtynyt luulemaan New Yorkin maisemiksi.

Kiitos kaikille osallistujille!