Turistin harha askeleita

Eilen oltiin taas pitkästä aikaa Downtown LA:ssä. Me yleensä jätetään auto parkkiin johonkin Main Streetin tuntumaan, josta sitten voi lähteä käppäilemään joko kohti uljasta business centeriä tai sitten kohti historiallista LA:ta. Ja tuttuun tapaan taaskin houkutteli mieluummin kaupungin vanha osa. Näkymät ja tunnelmat voivat vaihtua aika yllättäen. Alla olevat kuvat ovat kuitenkin hyvin tyypillisiä näkymiä vanhassa kaupungissa. Tälläisiä alueita ei tarvitse hakemalla hakea, vaan niihin törmää hyvin helposti.






Los Angelesissa voi turistit törmätä siis yllättäen rikkauden ja kimalluksen lomassa todelliseen kurjuuteen. Tätä puolta ei voi olla näyttämättä, jos oikeasti haluaa välittää rehellistä kuvaa tämän kaupungin kasvoista.

Nämä kuvat ovat kyllä aika lievästä päästä, ihan pahimpia paikkoja ei edes parane mennä kuvaamaan. Yritettiin pysytellä kuitenkin aika turvallisilla alueilla.

Ja tätä vanhaa kaupunkia rempataa tällä hetkellä kovasti. Kaupunki onkin jo siistiytynyt tosi paljon pahimmista päivistä. Tämäkin kaupunginosa halutaan muuttaa fiksuiksi asuinalueeksi ja köyhät ja kurjat halutaan häätä näkyviltä johonkiin hiukan syrjemmälle.

Seuraavaksi postaan vastapainoksi kuitenkin taas komeita kuvia bisnes centeristä. ;)

Kaikkea pitää olla liikaa, eikä sekään vielä ole tarpeeksi.

Parin päivän päästä tulee mulle vuosi täyteen täällä Jenkkilässä. Kun saavuin tänne olin aivan intoa täynnä. Jo käynti supermarketissa oli jännittävää. Niin paljon kaikkea ihmeellistä täällä on. Kaikki oli uutta ja erilaista. Mutta toisaalta ei voi välttyä ihmettelemästä, että onko tämä kaikki aivan tarpeen. Kaikkea pitää olla liikaa, eikä sekään vielä ole tarpeeksi.

Täällä kulutus on ihan omaa luokkaansa ja on vaikea uskoa, että ihmiset olisivat ihan valmiita sitä suosiolla vähentämäänkään. Monille kuitenkin tulee seinä vastaan. Amerikkalaiset ovat velkaantuneet aika hälyttävällä tavalla. Tästä voi lukea lisää mm. Maailmanmenoa vapaassa maailmassa blogista. Mitään tilastoja mulla ei ole amerikkalaisten kokonais kulutuksesta, mutta tässä pari esimerkkiä niistä globaalistikin merkittävistä asioista: Autot kuluttava täällä 40 % koko maapallon kulutuksesta. Amerikkalaisten sotilaskulut ovat yli 40 % koko maailman sotilaskuluista. Mutta USA:n väkiluku on vain alle 5 % koko maapallon väestöstä. Joten siitä voi päätellä, että ihan tasapuolista tämä touhu ei noin globaalisti tarkasteltuna ole.

Mutta onhan täällä toki tosi mahtava olla, kyllähän tämä kaupunki on saanut mun pääni pyörälle ja innostuneena täällä vieläkin jaksan asioita ihailla. Mutta kuitenkin haluan pitää myös mielessäni ton toisen puolen. Niin moni amerikkalainenkin. On monta asiaa johon täällä haluttais muutoksia. Toiset tosin haluaa niiltä sulkea silmänsä, mutta onneksi täällä on paljon fiksuja ihmisiä, jotka ovat ymmärtäneet, että ihan tälläinen meno ei voi loputtomiin jatkua.

Edit.
No löytyihän kuva aika hassusta maapallosta. Se ehkä omalta osaltaa selvittää sitä, että maapallo ei ole oikein tasapainossa, että väkisinkin joihinkin toimenpiteisiin pitäisi vapaaehtoisesti ryhtyä, ennenkuin jossain päin tyytymättömyys kasvaa äärimmilleen. Jos ton hassun kartan sais korjattua oikeammaksi, niin kyllä siinä varmaan moni ongelma samalla korjaantuisi.

Törmäsimme kotimatkalla kansainväliseen politiikkaan

Satuimme eilen kotimatkalla ajamaan tälläisen pieni muotoisen mielenosoituksen ohi Hollywoodissa. Tämä oli erään uutistoimiston edustalla, nyt en muista mikä uutistoimisto se oli, niitä kun on täällä niin paljon, olis voinut olla esim. NBC, tai sitten joku muu. Surullista mielestäni oli sitten seurata olympiakisojen avajaisia, nähdä kuinka siellä urheilijat marssii sovussa ja katsomossa istuu lapsellisia isoja miehiä, jotka käyvät raukkamaista sotaa pienempiä vastaan. Siellä nökötti sekä Bush että Putin. Tuli mieleen, että eikö näiden herrojen päässä liiku mitään inhimillistä. Että miten ihmeessä he kehtaa istua siellä ja samanaikasesti käydä sotia joitakin noita ohitsemarssivia kansakuntia vastaan.

Georgian tilaanteesta lisää täältä.

LAPD:n kopteri tärisyttää meidän taloa

Meidän yläpuollea pyörii nyt juuri polisiihelikopteri, siis LAPD, poliisi autoja on tossa kadulla jokunen, kuultiin hetki sitten outoja huutoja, mutta ei kiinnitetty siihen sen kummempaa huomiota, mutta nyt seinät tärisee. Helikopteri kiertää kehaa tässä pienellä alueella.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, tälläistä sattuu silloin tällöin, viimeksi kuukausi sitten oli sama juttu. Silloin tässä alueella pyöri murtovaras. Vois ajatella, että ei sen kummempaa, mutta pitää muistaa, että täällä on ne aseet mukana. Nämä ongelmat eivät siis ole vain köyhimpien alueiden ongelmia, vaan niitä sattuu täällä kaikkialla.

Eilen läheisesttä Dell Tacossa ammuttiin 16 vuotias lahjakas jalkapalloilija, hän oli vain menossa sinne syömään tyttöystävänsä kanssa. Ampujia ei saatu kiinni, eikä tiedetä syytä, miksi häntä ammuttiin.

Helikopteri on edelleen tossa aivan yllä, näyttäisi siltä, että poliisi on mennyt tuohon meidän aivan viereiseen naapuritaloon. Seinät tärisee. Kerron lisää, jos jotain uutta kuulen. Mutta kyllä tämä on kuin olisi sisällä poliisisarjassa tai elokuvassa. Tämä on Los Angeles.

Nyt kuulemma joku on viety käsiraudoissa poliisiautoon, helikopteri lähti, tällä kertaa ei kai tapahtunut pahempaa. No tosin ei vielä tiedetä mitä ne huudot tarkoitti.

Edit. No nyt tapaus selvisi, siellä oli naapurit olleet kotona ja huuto aiheutui siitä, että he yllättäen huomasi ryöstäjän kodissaan. Ryöstäjä oli vain pyörinyt siellä ympäri taloa ja pistänyt kamaa taskuihinsa. Eli ne huudot johtui säikähdyksestä. Helikopterit pyörii täällä aina yllä siltä varalta jos rikollinen pakenee, helikopterilla on aika helppo seurata pakoa tälläsessä matalalle rakennetussa kaupungissa.

Mä alan hiukan ymmärtämään, miksi Rob hokee kokoajan, että pidä ovi lukossa, kun olen yksin kotona. Mä en oikein ole osannut pelätä täällä vielä mitään, en halua nytkään alkaa mitenkään hysteeriseksi, mutta ehkä hiukan lisää varovaisuutta voisi noudattaa.

Nyt jo tuolla kadulla limputtaa iloinen jäätelöauto. ;))

Los Angeles, rakkaudella

Mä olen yrittänyt välittää Los Angelesista mahdollisimman monipuolista kuvaa. Se ei ole helppoa, koska tää kaupunki on ihan kaikkea. On mahdotonta kuvata sitä näyttämättä rumuutta ja köyhyyttä. Kosk sitä on täällä aivan joka puolella. Tämä on hirmuinen saastekattila, jossa mielettömät moottoritiet halkoo kuin arvet tätä maisemaa. Rikokset ja väkivaltaisuus on osa tämän kaupungin arkea. Kouluissa on metallinpaljastimet. Koululaisilla ei ole täällä pitkiä kesälomia, koska rikollisuus kasvaa heti, jos nuoriso päästetään yhtäaikaa vapaalle. Naurettavat jengit käyvät täällä keskenään sotia. Asunnottomia ja köyhiä ihmisiä on valtavat määrät. Kunnallistekniikka on aivan retuperällä. Energia- ja vesipula tulee uhkaamaan lähi vuosina tätä liian nopeasti kasvaa jättiläistä.

Mutta mä rakastan tätä kaupunkia, kuten useimmat ihmiset täällä. Täällä on ihmisiä joka puolelta maailmaa. Täällä voi muutaman kilometrin matkalla kokea mitä ihmeellisimpiä elämyksiä. Täällä on runsautta ja väriä. Turhat rakennus- ja julkisivumääräykset ei rajoita täällä tätä värikästä urbaania maisemaa. Valtavat mainostaulut ja neon valot kohoavat kaupungin ylle.
Silmiä hivelevä rehevä kasvilluus ja uskomattoman upeat palmurivistöt koristavat tätä kaupunkia. Hedelmäpuut ja eksoottiset kukaset koristaa kauniita puutarhoja. Idässä kaupunkia halaa uljaat vuoret, talvella jotkut jopa lumihuippuisia. Lännessä avautuu Tyynivaltameri. Se on henkeäsalpaavan kaunis. Siinä rannalla on tunne, kuin olisi tullut maailman ääriin, mutta kuitenkin edessä avautuu uusi tulevaisuus. Kaikki on mahdollista. Maanjäristys vavisutti kaupunkia, täällä tiedetään, että iso järistys on tulossa. Se voi kerta heitolla pyyhkäist pois tämän uskomattoman unelmien kaupungin.

Los Angeles on meidän kaikkien olohuoneissa, joka ikinen päivä. Nämä maisemat on tullut tutuiksi ympärimaailmaa. Täällä asuu rikkaita ja palvottuja maailmantähtiä enemmänkuin missään muualla. Punaiset matot, limosiinit ja säihkyvät timantit on myös tämän kaupungin arkea.

Joten toivoisin, että kaikki lukijat ymmärtäsi, mitä minä yritän tämän blogini välityksellä kertoa. Nuo kuvat tuossa on kaikki yhdeltä pieneltä pätkältä Westwood Bulevardia. Se on mielestäni aika kuvaava kooste. Ihmettelen, jos joku voi vielä ihmetellä, että miksi minä täällä ihmettelen yhtä sun toista. En tiedä voinko koskaan enää lopullisesti jättää tätä kaupunkia, ainakin se on aina sydämessäni. Kun multa kysytään, että mikä tässä kaupungissa on parasta, vastaan, että enkelit. Voiko kauniinpaa nimeä kaupungilla olla?

Rakkaus toi minut tähän kaupunkiin, ja nyt minä itse olen rakastunut siihen.

I don´t want to live here, but a stay here rather amuses me. It´s a sort of crazy-sensible.

D.H. Lawrence (mietelause koskee Los Angelesia)

“the homeless capital of America”

Mun pitää myöntää, että musta on mukava tutustua ja nähdä näitä ankeimpia kulmia. Samoin olen tehnyt Euroopankin kaupungeissa. Turisti nähtävyydet on usein jäänyt katsomatta, mulla on jotenkin tarve nähdä se todellinen kaupunki. Los Angelesissa on kuitenkin ehkä kaikkein räikein ero rikkaiden ja köyhien välillä. Missään muualla en ole nähnyt niin paljon rikkautta ja glamouria ja toisaalta taas niin paljon kurjuutta ja köyhiä. Maailmalla on toki rikkaita ja köyhiä kaupunkeja, mutta tarkoitankin, että samassa kaupungissa kohtaa nämä äärilaidat. Ja en voi itse omakohtaisesti vertailla kuin niinhin kaupungeihin, joissa itse olen käynyt.


Nämä kuvat on aivan uusien pilvenpiirtäjien läheisyydestä. Vaikka siellä on kurjuutta ja asunnottomia enemmän kuin missään muualla USA:ssa, niin jotain sellaista lumoa näissä suurkaupungeissa on, jota Suomesta ei löydy. Se on jollainlailla sellasta kiehtovaa rappion estetiikkaa. Mä olen aina ollut jotekin heikkona kaikkeen ränsistyneeseen ja rupiseen. En tiedä mistä johtuu, ehkä se on just niin vastakohtaista Suomelle.

Bensan hinta Jenkeissä 0,80 centtiä/litra

Tossa oli edellisessä postauksessa hiukan puhetta autoilusta täällä Los Angelesissa. Bensan hinta on noussut täällä viime aikoina roimasti, jotkut ihmiset jopa rukoilevat Jumalaa puuttumaan yhä nouseviin hintoihin. Mutta ei ole auttanut. Tuossa alimmassa kuvassa näkyy tämän hetken bensan hinnat. Eli jos lasketaan tolla kalleimmalla eli 91 oktaanin hinnalla, niin tulokseksi saadaan peräti 0,822 euroa/litra. Suomen hintoihin verrattuna siis noin puolet. Mutta bensa ei toki laadultaan ole ihan samaa luokkaa, täällä oktaanit ovat 87, 89 ja 91. (Hinnat ovat siinä ilmoitettu per US gallona, joka on 3,785 litraa, valuuttalaskurina käytin tätä.)

Jos bensan kallistuminen vaikuttaisi autoilun määrään täällä, niin se vaikuttaisi jo maailman laajuisesti päästöihin. Amerikkalaiset autot tupruttaa 40 % koko maailman bensan kulutuksesta. Uskomatonta! Täältä löytyy mielenkiintoinen taulukko. Se on kyllä vuodelta 2003, mutta tuskin suhteet on siitä kovasti muuttuneet.

Mä rakastan autoja ja ajamista, mutta en kyllä pidä saastepilvistä ja ruuhkista. Me koitetaan rajoittaa auton käyttö minimiin, mutta täällä on kyllä aika vaikea päästä liikkumaan ilman sitä. Bussireittejä tänne meidän kulmille on supistettu ja joitakin jopa kokonaan lopetettu. Metro ei valitettavasti yllä tänne asti.

Ylimmässä kuvassa on mun haaveiden auto, just oikea väri ja vuosimallli, arvaatko kumpi auto?

Tässä vielä pikku uutiskatsaus bensan hinnan noususta, ja olkoon tää myös esimerkkinä siitä, kun jossain mainitsin, että mä en aina oikein tahdo ymmärtää täällä, että onko kyse oikeista uutisista vai sketseistä. ;)

Kaikessa ihanuudessaan tää kaupunki on kamala

Mä tulen ehkä postaamaan tänne myös Los Angelesin hienoimipia nähtävyyksiä, mutta ennen kaikkea haluan näyttää tätä ihan tavallista arkea. Tämä on ihmeellinen kaupunkin, ihmeellinen sekä hyvässä että pahassa. Ehkä näytän täällä niitä nähtävyyksiäkin, mutta ennenkaikkea haluan näyttää tätä kaupunkia sellaisena kuin se todellisuudessa on.

Koko omaisuus kulkee ostoskärryillä

Ostoskärryjä näkee täällä joka kadunkulmassa. Joko tyhjinä hylättyina tai sitten kärryillä kulkee koko omaisuus. Siinä on asunnottaman koko koti. Ja elinkeino. Kärryihin lastataan kaikki mahdollinen, jonka voi muuttaa rahaksi. Nämä kuvat on napattu eilen illalla muutaman korttelin matkalla lähimmälle pankkarille.

Tänään on taas huomattavasti viileämpää, puin jopa aamutakin päälleni herättyäni. Ja varpaat tuntuu viileiltä tässä kirjoitellessa. En koskaa ennen tullut ajatelleeksi kuinka viileä voi tuntua niin ihanalta. Vielä viime elokuussa täällä kovien helteiden aikaan sanoin Robille, että en todellakaan tajua miksi ihmiset täällä valittaa kuumuutta ja ainaista auringon paistetta. Nyt ymmärrän.