Tuolla kansallispuistossa oli ihania kapeita teitä, jotka mutkitteli tietysti maaston mukaan. Oli virkistävää vaihtelua ajaa välillä muutakuin viivasuoraa tietä pitkin, takas kotiin me kuitenkin päädyttiin valitsemaan moottoritie, hiukan jo väsytti oleskelu raikkaassa vuoristoilmassa.
Minä en koskaan opi noita maileja, menee nuppi välillä sekasin täällä, kun kaikki mitat ja yksiköt ovat erilaisia kuin mihin on tottunut, ja koska vielä mielessäni välillä mun on pitänyt muuntaa eurot markoiksi, että ymmärtäisin millaisista summista on kyse, niin tuskin enään totun näihin uusiin mittayksiköihin täällä. Kyllä mun pitää ne koko ajan muutaa metrijärjestelmään mielessäni, että olis edes jotain hajua kuinka paljon jokin "oikeasti" on. Pian kansallispuiston autio maisemien jälkeen alkoikin olla jo asutusta. Vanhoja hauskoja rakennuksia ja muutenkin sellaista tuttua amerikkalaista maisemaa vilahteli. Tosin aavikolle oli noussut myös tosi laajoja uudisrakennus alueita, ne oli ainakin vielä aika tylsän näköisiä, rakennukset olivat niin samantyylisiä, enimmäkseen sellaista hiukan uusvanhaa tyyliä. Sellaista villiä ja vapaata vaihtelevuutta, kuten vanhemmilla alueilla siellä ei valitettavasti näkynyt. Mutta tää kaupunki kasvaa niin tohinalla, että asutus vyöryy yhä laajemmalle alueelle.
Moottoritiet ovat kyllä aivan hervottoman leveitä. Mietittiin, että kuinkahan monia neliökilometreja tai siis maileja on Los Angelesin alueella niiden alla. Vuoristo maisema jatkuu ihan kaupunkiin asti. Kukkuloita on vielä kaupungin sisälläkin aika lailla, joten mitään tasamaastoa Los Angelesin alue ei ole.
Kaupunkia lähestyttäessä näkee saastepilven kaupungin yllä, se on järkyttävän synkkä ja harmaa.
Parin päivän päästä tulee mulle vuosi täyteen täällä Jenkkilässä. Kun saavuin tänne olin aivan intoa täynnä. Jo käynti supermarketissa oli jännittävää. Niin paljon kaikkea ihmeellistä täällä on. Kaikki oli uutta ja erilaista. Mutta toisaalta ei voi välttyä ihmettelemästä, että onko tämä kaikki aivan tarpeen. Kaikkea pitää olla liikaa, eikä sekään vielä ole tarpeeksi.
Täällä kulutus on ihan omaa luokkaansa ja on vaikea uskoa, että ihmiset olisivat ihan valmiita sitä suosiolla vähentämäänkään. Monille kuitenkin tulee seinä vastaan. Amerikkalaiset ovat velkaantuneet aika hälyttävällä tavalla. Tästä voi lukea lisää mm. Maailmanmenoa vapaassa maailmassa blogista. Mitään tilastoja mulla ei ole amerikkalaisten kokonais kulutuksesta, mutta tässä pari esimerkkiä niistä globaalistikin merkittävistä asioista: Autot kuluttava täällä 40 % koko maapallon kulutuksesta. Amerikkalaisten sotilaskulut ovat yli 40 % koko maailman sotilaskuluista. Mutta USA:n väkiluku on vain alle 5 % koko maapallon väestöstä. Joten siitä voi päätellä, että ihan tasapuolista tämä touhu ei noin globaalisti tarkasteltuna ole.
Mutta onhan täällä toki tosi mahtava olla, kyllähän tämä kaupunki on saanut mun pääni pyörälle ja innostuneena täällä vieläkin jaksan asioita ihailla. Mutta kuitenkin haluan pitää myös mielessäni ton toisen puolen. Niin moni amerikkalainenkin. On monta asiaa johon täällä haluttais muutoksia. Toiset tosin haluaa niiltä sulkea silmänsä, mutta onneksi täällä on paljon fiksuja ihmisiä, jotka ovat ymmärtäneet, että ihan tälläinen meno ei voi loputtomiin jatkua.
Edit. No löytyihän kuva aika hassusta maapallosta. Se ehkä omalta osaltaa selvittää sitä, että maapallo ei ole oikein tasapainossa, että väkisinkin joihinkin toimenpiteisiin pitäisi vapaaehtoisesti ryhtyä, ennenkuin jossain päin tyytymättömyys kasvaa äärimmilleen. Jos ton hassun kartan sais korjattua oikeammaksi, niin kyllä siinä varmaan moni ongelma samalla korjaantuisi.
Laitan tähän väliin tälläisen yksisuuntaisen kuvasarjan...kuvia on niin mielettömästi, mä koitan saada niihin jotain tolkkua...mutta siihen asti ONE WAY only. ;)
Tossa oli edellisessä postauksessa hiukan puhetta autoilusta täällä Los Angelesissa. Bensan hinta on noussut täällä viime aikoina roimasti, jotkut ihmiset jopa rukoilevat Jumalaa puuttumaan yhä nouseviin hintoihin. Mutta ei ole auttanut. Tuossa alimmassa kuvassa näkyy tämän hetken bensan hinnat. Eli jos lasketaan tolla kalleimmalla eli 91 oktaanin hinnalla, niin tulokseksi saadaan peräti 0,822 euroa/litra. Suomen hintoihin verrattuna siis noin puolet. Mutta bensa ei toki laadultaan ole ihan samaa luokkaa, täällä oktaanit ovat 87, 89 ja 91. (Hinnat ovat siinä ilmoitettu per US gallona, joka on 3,785 litraa, valuuttalaskurina käytin tätä.)
Jos bensan kallistuminen vaikuttaisi autoilun määrään täällä, niin se vaikuttaisi jo maailman laajuisesti päästöihin. Amerikkalaiset autot tupruttaa 40 % koko maailman bensan kulutuksesta. Uskomatonta! Täältä löytyy mielenkiintoinen taulukko. Se on kyllä vuodelta 2003, mutta tuskin suhteet on siitä kovasti muuttuneet.
Mä rakastan autoja ja ajamista, mutta en kyllä pidä saastepilvistä ja ruuhkista. Me koitetaan rajoittaa auton käyttö minimiin, mutta täällä on kyllä aika vaikea päästä liikkumaan ilman sitä. Bussireittejä tänne meidän kulmille on supistettu ja joitakin jopa kokonaan lopetettu. Metro ei valitettavasti yllä tänne asti.
Ylimmässä kuvassa on mun haaveiden auto, just oikea väri ja vuosimallli, arvaatko kumpi auto?
Tässä vielä pikku uutiskatsaus bensan hinnan noususta, ja olkoon tää myös esimerkkinä siitä, kun jossain mainitsin, että mä en aina oikein tahdo ymmärtää täällä, että onko kyse oikeista uutisista vai sketseistä. ;)
“The wireless telegraph is not difficult to understand. The ordinary telegraph is like a very long cat. You pull the tail in New York, and it meows in Los Angeles. The wireless is the same, only without the cat.”