



Mä huomaan, että olen huomattavasti kiinnostuneempi kuvaamaan rakennuksia, kuin ihmisiä, vaikka ihmiset tietysti tuovat kuvaan mielenkiintoa. Ja kertoo tietysti enemmän jostain paikasta, kuin pelkät rakennukset. Joten tässä nyt pikku kimara Chinatownin miehistä.
kiva kivasarja. näytä seuraavaksi naiset. haluun nähdä mitä ne vastaavasti puuhailevat chinatownissa :))
ReplyDeletesiis kuvasarja, ei kiva kivasarja :D
ReplyDeleteMusta näistä kuvista jotenkin näkee, ettet ole niin kiinnostunut kuvaamaan ihmisiä. Ne rakennuskuvat on olleet jotenkin elävämpiä, uskomatonta kyllä! ;)
ReplyDeleteKiitos Tarja
ReplyDeleteTäytyypä tsekata löytyykö naisia, jokunen kuva mulla on, taidampa laittaa ne seuraavaksi.
Ii
Juu, musta tuntuu, että mulle kuvauskohteeksi sopii parhainen urbaanimaisema. Ja tietty vaikuttaa myös se, että olen aika ujo kuvaamaan ihmisiä, en kehtaa oikein zoomailla, vaan räppäsen kuvat nopeasti ja usein aika kaukaa, ikäänkuin salaa.
Ihanan värikästä ja etnistä! Minulle kelpaa sekä ihmiset että rakennukset ja luonto ja kaikki!
ReplyDeleteOlin muuten itsekin aiemmin aika ujo kuvaamaan ihmisiä, mutta nykyään olen tullut rohkeammaksi. Kyllä ne ihmiset väistävät, jos eivät halua kuvaan. Niin teen itsekin ;-)
Elegia
ReplyDeleteIhmisiä olisi toisaalta ihan kivakin kuvata, jos pääsisin tästä ujoudesta eroon, mä en vaan millään kehtaa ottaa kuvia niin, että ihmiset huomaa mun kuvaavan.
Kirsi,
ReplyDeleteThe remains of the debate~Eight is enough
Thanks Piktor, nice link. I guess there is still hope?
ReplyDeleteNäiden kuvien ihmisissä on jotain erilaista rauhaa, vaikka erilaisissa tilanteissa, todella jonkinlainen sisäinen kulttuuriero niistä välittyy, sanoisin.
ReplyDeleteMarja
ReplyDeleteNo tässä ei ole tyypillisiä amerikkalaisia miehiä, he taitavat olla koko ajan touhuamassa jotain, mutta noissa etnisissä kaupunginosissa vallitsee jotenkin sellainen samanlainen meininkin kuin esim. etelä-Euroopassa, sielläkin miehet pelaa tai istuu, samalla kun naiset vääntää sapuskaa. ;)